Sahalaitoksen terät
Puun pitkittäissahauksessa käytetään aivan erilaista teräkulmaa, kuin katkaisusahauksessa. Halkaisuterän teroituskulma on terästä riippuen jotain 0-15 astetta, kun taas katkaisuterässa kulma on luokkaa 30 astetta. Tämän kulmaeron kyllä havaitsee silmällä hyvin. Katkaisuterällä toki voi puuta halkaista, mutta jälki ei ole erityisen hyvää. Katkaisuketju lähtee ”hakemaan”, jolloin lopputuloksena on vähintäänkin aaltoileva sahausjälki. Pahimmillaan myös mittatarkkuus kärsii. Halkaisuketju maksaa aavistuksen enemmän, kuin markettien katkaisuketjut, mutta yksi terä kestää yllättävänkin kauan. Viime keväänä sahasin noin 150 tukkia hirsiksi, laudoiksi ja lankuiksi yhdella terällä. Yhteensä sahatavaraa tuli yli kilometri. Tästä voidaan päätellä, ettei teräkustannukset ainakaan taloutta kaada. Teriä on toki hyvä olla vähintään kaksi kappaletta heti aluksi käytössä, jotta niitä voi tarpeen tullen vaihtaa lennosta.
Halkaisuterien saatavuus on paljon heikompaa, kuin katkaisuterien. Halpatavarakaupoissa ei ole välttämättä lainkaan tarjolla halkaisuteriä. Asiaan erikoistuneilla verkkokaupoilla sen sijaan teriä on valikoimassa. Myös pienkoneiden myyntiin ja huoltoon erikoistuneissa kivijalkakaupoissa teriä on myynnissä. Yleisesti terät myydään kelalta ja tehdään tilauksesta sopivan mittaiseksi. Tämä onkin järkevää, koska markkinat ovat sen verran pienet. Ulkolaisista verkkokaupoista alkaa sitten löytymään erilaisia variaatioita enemmän, jos sellainen kiinnostaa. Leikkuu terän muotoja on muutamaa erilaista. Puhutaan Full chisel tai semi chisel teristä ja kenties muistakin. Niihin jos on kiinnostusta, voi lukea verkosta vaikka kuinka paljon. Oli terä sitten tyypiltään millainen tahansa, tärkeintä on sen huolto. Eli terä pitää olla kaikin puolin kunnossa, silloin sahaus sujuu.
Edellisessä artikkelissa käsiteltiin sahalaitokseen valittavaa laippaa. Valittu laippa määrittelee terän osalta aika paljon. Tärkein tekijä sahauksen onnistumiseen on vetolenkin paksuus. Mitä kapeampi vetolenkki, sen mukavammin terä puuhun uppoaa. Edellisessä artikkelissa todettiin, että pienehkön sahan järkevin vetolenkin koko on 1,3mm, jolla päästiin noin 16” -18” tuuman laippapituuksiin. Pienehköllä sahalla tarkoitan tässä 45 – 60 kuutioisia sahoja. Jos tarvitset pidemmän laipan, käytännössä joudut ottamaan samalla paksumman laipan, paksumman terän ja isomman sahan. Kaikki nämä maksaa rahaa.
Terän tilaaminen
Kun tilataan terää pitää tietää kolme asiaa:
– Vetolenkkien määrä
– Vetolenkin leveys
– Ketjujako
Kaiken tämän pitäisi löytyä laipan tiedoista:
Nyt kun terä ja laippa on valittu ja kenties hankittu, on tärkein kalusto ainakin tiedossa. Sahan valinnasta ei toki ole vielä ollut juttua, vaikka sitä on osin sivuttu aiemmin. Tietenkin saha määrittelee ainakin sen onko vetorissa vaihdettavissa, joten ehkä siltäosin menimme ”perse edellä puuhun”. Vaikka itse saha olisikin se ensimmäinen hankinta, on silti syytä pitää mielessä tämä laippa- ja teräasia jo sahaa ostettaessa. Seuraavaksi voisimme sitten pohtia sitä sahan valintaa. Myös terän huoltoa pitänee vähän avata. Itse olen mieltynyt yksinkertaisiin ja toimiviin juttuihin tässäkin. Se on kuitenkin oman artikkelinsa aihe.
Käyttämäni terät
Olen itse käyttänyt kahdenlaista terää, joita saa suomesta hyvin ostettua. Toinen on Stihlin PMX 3/8″ 1,3mm ja toinen Granbergin halkaisuketju, jossa on kahdenlaista erilaista hammasta. Granbergin teräketju on jenkkilässä hyvin suosittu ”Alaskan sawmill” tyylisissä sahalaitoksissa. Kokeilu Granbergillä oli pienoinen pettymys, joskin silloinen sahaus setup oli typerä. Silloinen setup sisälsi Stihl 261 sahan, Puuilon ”alaskan sawmill” tyylisen ohjaimen, 20″ laipan ja 1,6mm Granbergin halkaisuterän sekä erittäin huonon työergonomian. Se kokeilu päättyi hyvin lyhyeen. 50 kuutioinen saha, vaikkakin hyvin tehokas ammattimalli, ei toimi noin paksun terän kanssa. Kyllä sillä sai sahattua, mutta niin hitaasti, että hermot menee. Tämän ja monen muun tekemäni huonon kokeilun haluan muiden välttävän. Koko homma voi jäädä, jos ensimmäinen setuppi on huono. Granbergin terä ansaitsee kyllä toisen mahdollisuuden isomman sahan ja paremman ergonomian kanssa. Parhaaseen tulokseen olen päässyt Stihl PMX -terällä, joka teroitetaan 0 asteen kulmaan ja purupiikki hiotaan noin 0,6mm lastulle. Purupiikistä ja muusta sitten myöhemmin. Tuo 0 asteen kulma on syntynyt lähinnä laiskuuttani. Sähköisillä teroistuslaitteilla, halvoillakin, nollan asteen terotus on äärimmäisen helppo tehdä. Terän saa huippukuntoon minuutissa. Nollan asteen kulma ei lähde hakemaan sivulle yhtään ja jälki on parhaimmillaan parempaa, kuin kaupasta ostetulla sahatavaralla. Uudella PMX -terällä ei jälki ole yhtä hyvää, mutta se selittynee lähinnä sillä, että purupiikki on uutena isompi, kuin 0,6 mm. Tällöin terä on agressiivisempi, mutta tämä näkyy sitten jäljessä.
Lopuksi joitan kuvia sahatavarasta
Lautaa ja lankkua
Laudan pintaa
Nelituumaista hirttä, noin 3,6 – 4 metristä